Tekstit

Mikä merkitys kuivauslämpötilalla on retkiruoan kuivaamisessa?

Kuva
Minulta on silloin tällöin kysytty, miksi kuivaan ja neuvon kuivaamaan retkiruokia usein yli 50 °C:n lämpötilassa, vaikka viittäkymmentä astetta suositellaan usein yleiseksi kuivauslämpötilaksi. Kysymys on ihan aiheellinen. Olen itse kerännyt tietoa ja oppia pitkin nettiä ja myös kirjallisuudesta. Suomalaisissa julkaisuissa ja nettisivuilla tuo 50 asteen kuivauslämpötila esiintyy mielestäni enemmän Suomessa pääsääntöisenä ohjeena kuin muualla maailmalla. Minulla ei ole vastausta siihen, miksi näin on. En ole asiaan niin tarkkaan perehtynyt, mutta ihan hyvä kysymys on, mikä kuivauslämpötilan merkitys ruoan kuivaamisessa on. Ajattelin tätä hieman selvitellä ja tuon niitä havaintoja tässä nyt esiin omien kokemusteni, sosiaalisen median kautta saadun ja parin vertaisarvioidun tutkimuksen kautta.

Säilykelohikeitto retkikeittimellä

Kuva
Lohikeitto kuuluu suomalaisen ruokapöydän klassikoihin. Tuoreesta kalasta valmistettu keitto on parhaimmillaan erinomaista ruokaa, mutta retkellä tuoreen kalan säilyttäminen ja kuljettaminen voi olla hankalaa, mikäli sitä ei saa pyydyksestä riittävän nopeasti pataan. Mutta entä jos kalan korvaisikin säilykkeellä?

Pannukahvia – tein oman kahvisekoituksen

Kuva
Tänään teen vihdoin postauksen blogin nimen mukaisesta aiheesta. Tänään oli isänpäivä. Kävin poikani kanssa Pampskatanilla Porkkalanniemen kärjessä. Teimme lohikeittoa ja joimme pannukahvit mustikkapiirakoiden kera. Kolmen kahvipavun sekoitus

Oodi rauduskoivulle

Sulje hetkeksi silmäsi. Kuvittele suomalainen kesäpäivä. Aurinko siivilöityy lehvästön läpi, ja kevyt tuuli saa oksat liikkumaan. Edessäsi seisoo valkorunkoinen rauduskoivu, jonka tuohessa mustat viirut kirjoittavat omaa tarinaansa. Näetkö sen? Tämä kirjoitus ei tarvitse kuvaa. Sinulla on sellainen jo mielessäsi. Rauduskoivu on niin tavallinen näky suomalaisessa mielenmaisemassa, että sen merkitystä tulee harvoin ajatelleeksi. Koivu on kulkenut suomalaisten rinnalla vuosisatoja. Se on lämmittänyt tupia, antanut aineksia työkaluihin, astioihin ja jalkineisiin sekä tarjonnut saunojalle vastan. Keväällä siitä on valutettu mahlaa, kesällä sen varjossa on levähdetty ja talvella sen haloilla lämmitetty. Eränkäynnissä koivulla on erityinen sijansa. Sen tuohi on yksi pohjoisen luonnon käyttökelpoisimmista materiaaleista. Se hylkii vettä, taipuu monenlaiseen käyttöön ja syttyy helposti palamaan. Eikä kyse ole sattumasta, vaan kemiasta ja rakenteesta. Koivu ei ole kehittänyt näitä ominaisuuksia ...

Kaalilaatikko ilman lihaa – suppilovahveroita ja härkäpapuja

Kuva
Tässä tulee nyt jo toinen peräkkäinen ruoka-aiheinen postaus, mutta se ei varmaan haittaa. Kaalilaatikko on sellainen ruoka, jolle jokaisella tuntuu olevan oma versionsa. Toiselle kaalilaatikkoon kuuluu sika-nautajauheliha, toiselle lampaan jauheliha. Toiselle riisi, toiselle ohra. Siirappiakin pitää joidenkin mielestä olla reilusti. Ja sitten on niitä, joiden mielestä kaalilaatikko ei kaipaa mitään ylimääräistä.

Vihaista pastaa retkikeittimellä – Penne all’Arrabbiata

Kuva
Penne all’Arrabbiata on ruoka, jossa muutama yksinkertainen raaka-aine tekee enemmän kuin pitkä raaka-aineluettelo. Pastaa, tomaattia, valkosipulia, chiliä ja oliiviöljyä. Päälle hieman persiljaa ja juustoa. Mustapippuria ja suolaa.

Mitä makuualustan R-arvo oikeastaan tarkoittaa?

Kuva
Makuualustojen yhteydessä puhutaan R-arvosta. Mitä suurempi R-arvo, sitä paremmin alusta eristää nukkujan kylmästä maasta. Esimerkiksi talvikäyttöön tarkoitetun makuualustan R-arvo voi olla 5 tai 6, kun kesäalustalla se saattaa jäädä alle kahden. Makuualustan ja sen alla olevan lisäeristeen tehtävänä on vastustaa lämmön siirtymistä nukkujasta kylmään maahan. Tätä lämmönvastusta kuvataan R-arvolla.