Kaalilaatikko ilman lihaa – suppilovahveroita ja härkäpapuja
Tässä tulee nyt jo toinen peräkkäinen ruoka-aiheinen postaus, mutta se ei varmaan haittaa.
Kaalilaatikko on sellainen ruoka, jolle jokaisella tuntuu olevan oma versionsa. Toiselle kaalilaatikkoon kuuluu sika-nautajauheliha, toiselle lampaan jauheliha. Toiselle riisi, toiselle ohra. Siirappiakin pitää joidenkin mielestä olla reilusti. Ja sitten on niitä, joiden mielestä kaalilaatikko ei kaipaa mitään ylimääräistä.
🍽️ Kiinnostaako vain resepti? Siirry suoraan reseptiin ↓
 |
| Kaalilaatikkoannos |
Tämä versio sai alkunsa hieman toisenlaisesta ajatuksesta. Kävin läpi suomalaista ruokaperinnettä erään projektin yhteydessä. Kehittelin ruokaa, jossa olisi tämän hetken satokausituotteita. Kaali nousi esiin, ja heti kohta mukaan tulivat myös suppilovahverot, härkäpavut, nauris ja muutama perinteinen mauste. Lopulta huomasin, että näistä aineksista voisi syntyä varsin toimiva kaalilaatikko.
Halusin kokeilla, millainen siitä tulisi ilman viljaa, lihaa tai maitotuotteita. En niinkään siksi, että niille pitäisi keksiä korvikkeita, vaan siksi, ettei niitä välttämättä edes tarvita. Jokaisella kun on oma reseptinsä, niin miksei voisi olla myös laatikkoa, joka sopii mahdollisimman moneen dieettiin tai ruokavaliorajoitteeseen.
Kaali, nauris ja härkäpapu ovat kuuluneet suomalaiseen ruokakulttuuriin pitkään. Nauris oli tärkeä ravintokasvi jo ennen perunan yleistymistä, ja härkäpapua viljeltiin Suomessa vuosisatoja ennen nykyisiä kasviproteiinituotteita.
Vanhoja raaka-aineita, uusi yhdistelmä
Suppilovahverot tuovat ruokaan metsän makua ja täyteläisyyttä. Härkäpavut puolestaan tekevät laatikosta ruokaisamman. Kun pavut murskaa karkeasti, ne myös sitovat aineksia hieman yhteen.
Perinteisessä kaalilaatikossa makeutta saadaan usein siirapista. Tässä kokeilen sen sijaan naurista ja porkkanaa. Niiden makeus on hillitympää, mutta sopii pitkään haudutetun kaalin rinnalle.
Kyseessä ei ole vanhan reseptin rekonstruointi. Pikemminkin ajatus siitä, millaista ruokaa tutuista, pitkään Suomessa käytetyistä raaka-aineista voisi valmistaa tänään.
Tästä syntyi vegaaninen, gluteeniton ja maidoton kaalilaatikko.
Suppilovahvero-juures-kaalilaatikko
Annokset: 3 annosta
Raaka-aineet
200 g suppilovahveroita
1 iso porkkana (n. 100 g)
2 keskikokoista naurista (n. 200 g)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
100 g höyrytettyjä härkäpapuja
1½ rkl rypsiöljyä
3 dl kasvislientä
1 tl kuminan siemeniä murskattuna
½ tl fenkolin siemeniä murskattuna
5 maustepippuria murskattuna
1 tl kuivattua lipstikkaa
suolaa
puolukoita tarjoiluun
Valmistus
3. Puhdista suppilovahverot ja pilko suurimmat sienet. Paista sieniä isossa paistokasarissa, kunnes ylimääräinen neste on haihtunut.
4. Lisää paistokasariin rypsiöljyä ja sipuli, kuullota sipulia. Lisää valkosipuli ja anna sen pehmetä hetki.
5. Valuta härkäpavut ja murskaa ne karkeasti esimerkiksi haarukalla tai perunanuijalla. Osa pavuista saa jäädä suuremmiksi paloiksi.
6. Sekoita kaikki ainekset paistokasarissa. Lisää mausteet ja kasvisliemi.
7. Kaada seos uunivuokaan. Kypsennä 150 °C noin 2 tuntia, kunnes kaali ja nauris ovat pehmenneet. Sekoita tarvittaessa paiston aikana ja lisää hieman nestettä, jos laatikko kuivuu.
8. Anna laatikon vetäytyä hetki ennen tarjoilua. Tarjoile puolukoiden kera.
Entä jos haluaa täyteläisemmän?
Ilman lihaa, viljaa ja kermaa kaalilaatikosta tulee myös varsin kevyt. Kasvikset ja härkäpavut tuovat ruokaan kuitua, mutta energiaa siinä on melko vähän. Jos kaipaa ruokaisampaa ateriaa, laatikon rinnalle voi tarjota esimerkiksi leipää. Täyteläisyyttä saa myös korvaamalla osan kasvisliemestä kermalla.
Esimerkiksi 1 dl kasvislientä ja 2 dl kermaa tekee laatikosta pehmeämmän ja täyteläisemmän. Tavallinen kuohu- tai ruokakerma sopii, mutta kasvipohjaisella kermalla ruoka säilyy vegaanisena. Härkäpapujen määrää lisäämällä voi puolestaan kasvattaa ruoan proteiinipitoisuutta.
Laatikon voi tarjoilla myös smetanan kera, mikäli maitotuotteet kuuluvat ruokavalioon.
Yksinkertaista ruokaa
Kaalilaatikon vahvuus on siinä, ettei sen tarvitse olla kovin monimutkainen. Pitkä haudutus pehmentää kaalin ja antaa makujen tasaantua. Suppilovahverot, nauris ja härkäpavut tuovat siihen hieman toisenlaista luonnetta.
Ehkä tässä onkin yksi tapa lähestyä perinneruokia. Kaikkea ei tarvitse valmistaa täsmälleen kuten ennen, mutta vanhoista raaka-aineista ja valmistustavoista voi edelleen löytää uusia yhdistelmiä.
Kommentit
Lähetä kommentti