Mikä merkitys kuivauslämpötilalla on retkiruoan kuivaamisessa?

Minulta on silloin tällöin kysytty, miksi kuivaan ja neuvon kuivaamaan retkiruokia usein yli 50 °C:n lämpötilassa, vaikka viittäkymmentä astetta suositellaan usein yleiseksi kuivauslämpötilaksi. Kysymys on ihan aiheellinen. Olen itse kerännyt tietoa ja oppia pitkin nettiä ja myös kirjallisuudesta. Suomalaisissa julkaisuissa ja nettisivuilla tuo 50 asteen kuivauslämpötila esiintyy mielestäni enemmän Suomessa pääsääntöisenä ohjeena kuin muualla maailmalla. Minulla ei ole vastausta siihen, miksi näin on. En ole asiaan niin tarkkaan perehtynyt, mutta ihan hyvä kysymys on, mikä kuivauslämpötilan merkitys ruoan kuivaamisessa on. Ajattelin tätä hieman selvitellä ja tuon niitä havaintoja tässä nyt esiin omien kokemusteni, sosiaalisen median kautta saadun ja parin vertaisarvioidun tutkimuksen kautta.

Porkkanaa kuivumassa.
Kuivauslämpötilan vaikutusta porkkanan laatuun
on tutkittu muun muassa Saksassa ja Puolassa.

Olen käyttänyt pääasiassa Motonetin Emax-kuivuria ja noudattanut pitkälti sen mukana tulleita ohjeita. Myös YouTubessa retkiruokavideoita julkaiseva ja Backcountry Eats -kirjan kirjoittanut Kevin Ride suosittelee sekä kirjassaan että videoillaan noudattamaan kuivurin valmistajan ohjeita. Kuivurit ovat erilaisia, eikä sama lämpötila-asetus välttämättä tuota samanlaista lopputulosta eri laitteissa. Tätä en ehkä tuonut omassa kirjassani riittävästi esiin. Retkikeittiö-kirjastani löytyy postaus täältä.Taustani puolesta tunnen hieman paremmin esim. sahatavaran kuin ruoan kuivaamista. Tällainen poikkitieteellisyys kuivaamisessa tuo pohdintaan oman näkökulmansa, mutta saattaa kieltämättä myös ohjata ajatteluani.

Minulle ruoan kuivauksen onnistumisen tärkeimmät mittarit ovat ennallistetun ruoan maku, koostumus ja jossain määrin ravintoaineiden säilyminen.Kuivauslämpötila ja -aika ovat keinoja päästä hyvään lopputulokseen sekä helpoimmin seurattavia muuttujia. Ravintoaineiden säilymisestä ei niin voi olla varma, kun mitään laboratorioita sellaisen tutkimiseen ei ole. Joten pääasiassa kiinnostavimpia seikkoja minulle onkin syötävän ruoan maku ja koostumus.

Kuivausilman lämpötila ei ole ruoan lämpötila

Kuivaamisen aikana ruoasta haihtuu vettä, mikä samalla jäähdyttää sitä. Siksi kuivattavan ruoan lämpötila voi olla huomattavasti alhaisempi kuin kuivuriin asetettu lämpötila.

Kuivauksen edetessä ruokaan sitoutuneen veden haihtuminen hidastuu ja ruoan lämpötila alkaa lähestyä kuivausilman lämpötilaa. Näin ollen esimerkiksi 70 °C:n kuivausilma ei tarkoita, että ruoka olisi koko kuivauksen ajan 70-asteista.

Kuivauslämpötilan lisäksi merkitystä on kuivauksen kestolla. Alhaisemmassa lämpötilassa kuivaaminen kestää yleensä pidempään, eikä pitkä kuivausaika välttämättä ole ruoan laadulle eduksi.

Tässä kirjoituksessa en ota kantaa mikrobiologisiin seikkoihin, vaan rajaan asian vain kuivaamiseen ja ennallistamiseen omana prosessinaan.

Mitä tutkimukset kertovat?

Elintarvikkeiden kuivaamista on tutkittu maailmalla, mutta tutkimustulosten soveltaminen kotona valmistettaviin retkiruokiin ei ole aivan suoraviivaista. Löysin kaksi kiinnostavaa porkkanan kuivaamista käsittelevää tutkimusta, jotka soveltuisivat tähän katsaukseen. Toinen on tehty Kasselin yliopistossa Saksassa (2021) ja toinen Warmian ja Masurian yliopistossa Puolassa (2011).

Raut ym. (2021) tutkivat porkkanaviipaleiden kuivaamista eri lämpötiloissa ja erilaisilla kuivausmenetelmillä. Tutkimuksessa vertailtiin muun muassa vakioitua kuivausilman lämpötilaa ja menetelmää, jossa ilman lämpötilaa säädettiin kuivattavan tuotteen pintalämpötilan perusteella.

Tuotteen lämpötilaan perustuva ohjaus lyhensi kuivausaikaa ja paransi karotenoidien säilymistä. Toisaalta porkkanoiden värimuutokset olivat suurempia.

Tutkimuksessa kokeiltiin myös kuivauslämpötilan alentamista kuivauksen loppuvaiheessa. Olen itse käyttänyt tätä menetelmää ajatellen, että se vähentäisi ruoan lämpökuormitusta. Tutkimuksessa lämpötilan laskeminen ei kuitenkaan parantanut karotenoidien säilymistä odotetulla tavalla. Pidempi kuivausaika saattoi osaltaan kumota alhaisemman lämpötilan hyödyt.

Toisessa tutkimuksessa Markowski ja Zielińska (2011) selvittivät kuivauslämpötilan vaikutusta porkkanan ennallistamiseen. Porkkanat kuivattiin 60–90 °C:n lämpötiloissa.

Korkeammat kuivauslämpötilat lisäsivät liukoisten aineiden siirtymistä porkkanasta ennallistamisveteen. Tutkijat pitivät 60 °C:ta tutkituista lämpötiloista sopivimpana porkkanan laadun säilyttämiseen.

Kumpikaan tutkimus ei siis osoita yhtä yleispätevästi parasta kuivauslämpötilaa. Toisaalta niiden perusteella ei voi myöskään päätellä, että korkeampi lämpötila olisi aina parempi. Markowskin ja Zielińskan tutkimuksessa ei edes tutkittu alle 60 °C:n lämpötiloja.

Jauhelihakeittoa metsässä.
Kuivaamisen onnistuminen mitataan lopulta siinä,
millainen ateria ennallistetuista aineksista syntyy.

Entä maku ja koostumus?

Olen huomannut, että ilmakuivaaminen vaikuttaa toisinaan latistavan ruoan makuja. Tämän vuoksi olen käyttänyt retkiruoissani myös mononatriumglutamaattia eli MSG:tä vahvistamaan umamia, kuten olen kertonut myös Retkikeittiö-kirjassani.

On mahdollista, että korkeammat kuivauslämpötilat vaikuttavat osaltaan makujen muuttumiseen. Tämä on kuitenkin omaa pohdintaani. Myös kuivausaika ja muut kuivauksen aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Edellä mainituissa tutkimuksissa tarkasteltiin muun muassa karotenoidien säilymistä, värimuutoksia ja ennallistamiskykyä. Niissä ei kuitenkaan varsinaisesti arvioitu ennallistetun ruoan makua tai suutuntumaa. Retkiruoan kannalta nämä ovat kuitenkin olennaisia ominaisuuksia. Ei riitä, että kuivattu ruoka imee vettä tehokkaasti, jos sen rakenne jää epämiellyttäväksi tai maku kärsii.

Mikä siis on sopiva kuivauslämpötila?

Kuten näissäkin tutkimuksissa tuli esiin, edes yhdelle raaka-aineelle yhtä sopivaa lämpötilaa ei näiden tutkimusten perusteella voida määrittää. Kuivattava ruoka, sen esikäsittely, palakoko ja käytettävä kuivuri vaikuttavat lopputulokseen. 

Pidän edelleen perusteltuna noudattaa kuivurin valmistajan ohjeita sekä arvioida tuloksia käytännössä. Myös lämpötilan laskeminen kuivauksen loppuvaiheessa voi olla käyttökelpoinen menetelmä, vaikka sen hyödyistä ei voida tehdä yleispäteviä johtopäätöksiä.

Retkiruoan kuivaamisessa tavoitteena on mahdollisimman hyvä ateria. Siihen pääsee yhdistämällä tutkittua tietoa, valmistajien ohjeita ja omia kokemuksia. Kuivaamiseen vaikuttaa niin monta muuttujaa, että lopulta sopivimmat menetelmät löytyvät kuitenkin kokeilemalla omalla kuivurilla ja omilla resepteillä.

Lähteet

Markowski, M. & Zielińska, M. (2011). Kinetics of water absorption and soluble-solid loss of hot-air-dried carrots during rehydration. International Journal of Food Science & Technology, 46, 1122–1128. https://doi.org/10.1111/j.1365-2621.2011.02589.x

Raut, S. ym. (2021). Investigating the Effect of Different Drying Strategies on the Quality Parameters of Daucus carota L. Using Dynamic Process Control and Measurement Techniques. Food and Bioprocess Technology, 14, 1067–1088. https://doi.org/10.1007/s11947-021-02609-y

Ride, K. (2021). Backcountry Eats: Making Great Dehydrated Meals for Backcountry Adventures. FriesenPress. ISBN: 978-1-5255-8545-6

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Retkikeittiö – Toimivaa ruokaa retkelle: e-kirja on nyt saatavilla

Kuivattu nyhtöpossu ulkofileestä